Kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset
15Eduskunnassa hyväksyttiin keskiviikkona 10.11.2021 kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:ää koskeva muutos. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että työnantajan on korvattava kilpailukieltosopimuksen työsopimuksen päättymisen jälkeiseltä sidonnaisuusajalta työntekijälle 40 prosenttia palkasta enintään kuuden (6) kuukauden kilpailukielloissa ja 60 prosenttia tätä pidemmissä.
Kilpailukiellolla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sovitun määräajan puitteissa sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukiellon perusteet säilyvät
Nykyisen lain mukaan työnantaja voi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä rajoittaa työntekijän oikeutta solmia työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Lakimuutos ei muuta edellytyksiä, milloin työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta voidaan pätevästi sopia. Kilpailukiellon pituus on jatkossakin enintään 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä.
Kilpailukiellon ajalta maksettava korvaus
Työsopimuslain muutoksen mukaisesti työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta työsuhteen päättymisen jälkeiseltä kilpailukiellon ajalta. Jos kilpailukiellon kesto on enintään kuusi (6) kuukautta, korvaus on 40 prosenttia. Puolta vuotta pidemmäksi sovitusta kilpailukiellosta korvaus on 60 prosenttia. Molemmat korvaussummat lasketaan työntekijän tavanomaisesta palkasta koko rajoitusajalta. Korvaus maksetaan kilpailukieltovelvoitteen voimassaoloajalta lähtökohtaisesti työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, elleivät osapuolet sovi työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen
Työnantajan tulee jatkossa noudattaa kilpailukiellon irtisanomisessa irtisanomisaikaa. irtisanomisajan pituus on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi (2) kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Tilanteessa, jossa työntekijä irtisanoo työsopimuksensa sen jälkeen, kun työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, työntekijän irtisanomisaika ja kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika kuluvat yhtäaikaa. Koska kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika voi kuitenkin olla pidempi kuin työntekijän irtisanomisaika, pätevää kilpailukieltosopimusta noudatetaan tällöin työsuhteen päättymisestä kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajan päättymiseen saakka. Tässä tapauksessa työntekijällä on oikeus saada sopimuksen perusteella korvausta siltä osin kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle.
Kilpailukieltoa koskevassa lakimuutoksessa on vuoden siirtymäaika, koskien ennen uuden lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Näiden osalta työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Koska uusi laki on tulossa voimaan vuoden 2022 alusta, on ilman irtisanomisaikaa toteutettava kilpailukieltosopimuksen irtisanominen tehtävä vuoden 2022 aikana.
Uuden samoin kuin vanhan lain aikana kilpailukielto ei ole voimassa, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä (kuten taloudellisesta, tuotannollisesta tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvästä perusteesta).
Siirtymäaikana tehtävät toimenpiteet
Lakimuutoksen siirtymäaikana (vuosi 2022) yritysten tulee käydä läpi yrityksen työntekijöiden kanssa solmitut kilpailukieltosopimukset. Mikäli sopimuksen voimassaololle ei ole erityisiä perusteita, tulee kilpailukieltosopimus irtisanoa vuoden 2022 aikana, jolloin työnantajalla on oikeus sopimuksen irtisanomiseen ilman irtisanomisaikaa.
Tarvittaessa kilpailukieltosopimuksen sijaan voi laatia salassapitosopimuksen, johon kirjataan sopimussakko sopimuksen rikkomisen varalta.
Lisätietoja
Harri Saastamoinen, toiminnanjohtaja
harri.saastamoinen@aapt.fi